"Kesäloma" tuli vietettyä kotona ja kuljeskellen siellä sun täällä, varsin toimelias loma tällä kertaa. Paluu tänne metsänsiimeksen todellisuuteen alkoi jo matkalla, kun vanharouva ei osannut vastata puhelimeen  eikä ovikelloon ja häiriöksi olleen kilinän vuoksi oli tempaissut puhelintöpselin irti. No siinä katkesi myös turvapuhelinyhteys samalla. Kotihoidon avulla tilanne siitä selkisi ja tervehtimään tullut lapsenlapsi pääsi sisään. Lomani aikaiset tapahtumat olivat panneet vauhtia kotihoidon toimintaan ja nyt on rouvan sija jonossa hoitokotiin kohonnut kiireellisyysasteikossa. Selvästi nyt yksinolo alkaa olla vaarallista, vaikka kaikki turvatoimet  on viritelty. Turvattomuus ilmeisesti lisää sekavuutta, harhaisuutta ja levottomuutta. Minun täällä ollessani päivät kuluvat edelleen pienten kotitöitten puuhailussa ja varsinkin nyt marjojen siivoaminen on mieluista puuhaa. Illat ja iltayöt ovat hankalia, kun harhat ovat pahimmillaan ja minua joutuu vahtimaan, että menen hyvissä ajoin nukkumaan, ettei vaan tule valituksia valoista eikä telkkarin äänistä. Todellakaan omasta elämästä täällä ollessa ei tule mitään, kun yrittää pitää säännöllisen päivärytmin vanhallerouvalle ja vielä iltaisin yrittää olla näkymätön, kuulumaton ja kenties vielä hajuton ja mautonkin varmuuden vuoksi. Omat iltarutiinit on joutunut unohtamaan, pääasia olisi pysyä rauhallisena, ettei oma nukahtaminen viivästyisi. Mutta kun ne iltarutiinitkin olisivat tärkeät uneen pääsemiselle.

Tällainen ihana lämmin ja tyyni kesäilta mahdollistaa nyt ulkona kirjoittelun ja musiikin kuuntelun kuulokkeilla netistä. Ihana internet, ilman tätä elämä olisi aikalailla ahtaampaa tässä elämäntilanteessa..